Kyllä se nyt on selviö, tämä on tässä

Tarkoitan sukkasatoiluani. En uskalla alkaa ärsyttää hartioitani ja niskaani enempää. Yksi sukkapari tuli tehtyä, ja se jää saldokseni. Tätä minä vähän aavistelin etukäteen, mutta toivoin, että uskaltaisin tarttua puikkoihin vielä uudestaan. No, nyt ovat toiset neuleet tulleet tielle, ja niska-hartiaseutu painaa kaikin voimin jarrua. Mutta ainakin täytin sen, mitä lupasin. Yhden parin lupasin varmasti, ja yhden myös tein. Ja hyvä niin.

Tässä ne nyt ovat

Morjens!
Tässä ne mörvelösukat nyt ovat. Vaaka sanoi 48 grammaa.

Ensimmäinen sukka aloitettu

Vihdoinkin, voisin sanoa. Ja valkoista on puikoilla. Saa nähdä, miten kamala sukkapari se yksi on. Nyt olen tuskin huomannut hartioiden kipeyttä. Johtuneeko BB:sta, sitä en tiedä, mutta katsoin kaikki ne jaksot, jotka pystyin katsomaan, ja hurjaahan se meno on ollut siellä. Mutta pointti on siis se, että ensimmäisen parin ensimmäinen sukka on päässyt puikoille, ja BB siivitti puikkojani niin hurjaan lentoon, että olen jo kiilakavennuksissa asti menossa. En meinannut ensin uskoa sitä itsekään, mutta niin se vain on. Kiilakavennuksissa mennään. Hui! Onneksi BB-kausi on vasta alussa, niin että varmaan se toinenkin sukka valmistuu pian. Mutta neulotaan tuo yksi tuosta nyt kuitenkin ensiksi. Saa nähdä, millainen mörvelö täällä sitten aikanaan esittäytyy.

Silmukat luotu - viimeinkin

Nyt on silmukat ekaan sukkaan luotu. Saa nähdä, miten käy. Toivottavasti hyvin.

Tämä on sietämätöntä!

Ai Sukkasatoko? Ei, vaan se, etten pysty neulomaan kuin muutaman hassun kerroksen, ennen kuin niskaani alkaa sattua. Epäreilua! Tällä vauhdilla en saa ensimmäistäkään sukkaa tehtyä. Itse asiassa olen yrittänyt uurastaa yhden toisen neuleen kimpussa, mutta kai se on siirryttävä sukkien pariin, vaikka teenkin vain yhtä kokoa. Saa nähdä, saanko edes puoli paria valmiiksi ennen kuun vaihdetta. Tällä tahdilla sitä on syytä epäillä.

Kiitos kutsusta, emo, ja esittely päälle

Heips!
Ensinnäkin kiitos kutsusta Marelolle. Ja sitten vähän siitä, kuka minä olen. No, tällainen kolmenkympin huonommalla puolella (siis yli) oleva nainen Pohjanmaalta vain. Tässä blogissa taidan olla ensimmäistä kertaa, jos oikein muistan. Sukkia olen muutaman tehnyt, mutta laadusta ei voi puhua kovin mairittelevasti, vaikka yritys on kova. Ne, jotka ovat päässeet tutkimaan sukkiani lähietäisyydeltä, tietävät kyllä, mitä tarkoitan. Mutta onpahan ainakin muoto kohdallaan. Ja ehkä niistä tavoitteistakin voisi sen verran sanoa, että jos yhden parin saa tehdyksi, niin se on hyvä. Te kai ajattelette, että onpa vaatimaton tavoite. Niin se onkin, ja hyvällä syyllä. Hartiani eivät nimittäin kamalasti tykkää, jos viihdytän itseäni puikkojen äärellä pitkään. Yksi pari on siis ihan realistinen tavoite.